Sisu "Dallape"

HAK ry. omistaa kaksi entisöityä ja museorekisterissä olevaa ajoneuvoa, joista se isompi on Sisu 322 linja-auto eli tutummin Dallape Sisu. Sisun voit bongata muutamista kesällä järjestettävistä ajotapahtumista tai sitten jostain autonäyttelystä edustamasta Helsingin Seudun Automobiiliklubia. Sisun osallistuminen em. tapahtumiin riippuu siitä, miten tapahtuma soveltuu HAK ry:n tarpeisiin. Sisua vuokrataan myös erilaisiin henkilökuljetuksiin, mm. elokuviin. Kuljettajana toimii aina HAK ry:n määräämä henkilö. Vuokraus tapahtuu ns. tapahtuma ja säävarauksella eli klubin hallitus päättää tapauskohtaisesti millaiseen käyttötarkoitukseen / vuodenaikaan Sisua vuokrataan.

Dallape Sisu omaa varsin tapahtumarikkaan historian. Tosin se ei ole mikään ihme, alkaahan kyseisen Sisun historia jo vuodesta 1933. Tämä linja-auto siis valmistui vuonna 1933 ja se kuuluu Sisun ensimmäiseen sarjaan sisältäen siis runsaasti Volvon komponentteja. Ensimmäisenä vuotenaan matkailulinja-auto teki turistimatkan Italiaan, mutta matkan järjestäneen matkatoimiston konkurssin keskeytti matkanteon. Kiukustuneet matkalaiset tuotiin konsulikyydillä takaisin Suomeen ja linja-auto haettiin kotiin Varsovasta. Vuonna 1934 Masa Jäppilä osti Sisun Dallape orkesterille keikkabussiksi. Vuosien 1934-1939 aikana Sisu toimi Dallapen kyyditsijänä kesäaikaan koluten kaikki Suomen tanssipaikat. Vuonna 1940 linja-auto siirtyi Tammelan VPK:n omistukseen toimiakseen tästä eteenpäin paloautona. 1970-luvulla Sisu siirtyi klubin omistukseen (Sisu vaihdettiin palokunnan kanssa jeeppiin ja perävaunuun) siirtyäkseen hetken kuluttua Svartvikin automuseon kokoelmiin ja museonjohtajan Aulis Pakulan omistukseen. Aulis Pakulan kuoltua leski lahjoitti Sisun aihion takaisin klubille vuonna 1980. Sisun entisöinti aloitettiin klubin toimesta vuonna 1982. Entisöinti valmistui 1985, mistä lähtien Sisu on ollut klubin käytössä.

Teknisiä tietoja

Merkki ja malli: Sisu -322 linja-auto
Vuosimalli: 1933
Moottorinnumero: 32.627

Museoajoneuvo

 

Määritelmä museoajoneuvosta / Museoajoneuvoksi hyväksymisen edellytykset / Museoajoneuvoksi hyväksyminen / Museoajoneuvoja koskevat poikkeukset / Museoajoneuvotarkastus

Määritelmä museoajoneuvosta

Museoajoneuvo käsitteenä on Suomessa peräisin vuodelta 1978, jolloin liikenneministeriön päätöksellä määriteltiin perusteet museoajoneuvolle. Säännöt pysyivät lähes muuttumattomina aina vuoteen 2003 asti, jolloin voimaan astui uusi ajoneuvolaki. Tällöin määritelmä museoajoneuvosta siirtyi lakiin ja tässä yhteydessä myös ikämääritys muuttui 25 vuodesta 30 vuoteen. Museoajoneuvoksi voidaan rekisteröidä kaikki rekisteröintipakon alaiset ajoneuvot (M-, N-, L-, O-, T- ja C-luokan ajoneuvot) eli autojen lisäksi mm mopot, traktorit, moottorikelkat ja moottorityökoneet.

Ajoneuvolain 2. luku 24§ kuuluu seuraavasti:

Museoajoneuvo on katsastustoimipaikan valtakunnallisen rekisteröidyn museoajoneuvojärjestön lausunnon perusteella museoajoneuvoksi hyväksytty ajoneuvo, jonka valmistumisvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 30 vuotta ja joka on säilytetty alkuperäistä vastaavassa kunnossa tai entistetty asianmukaisesti.

 

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ohje museoajoneuvon hyväksymisestä katsastuksessa (Trafi 8926/03.04.03.03/2011, linkki avautuu uuteen ikkunaan).


Museoajoneuvoksi hyväksymisen edellytykset

Museoajoneuvon kuntoa arvioitaessa laki määrittelee hyväksymisehdot, siis iän lisäksi myös, että se vastaa alkuperäistä kuntoa tai on entistetty asianmukaisesti. Entistämisenä voidaan myös pitää ajoneuvon konservointia.

Alkuperäiskunnolla ymmärretään sitä, että ajoneuvo on säilytetty rakenteeltaan ja ulkoasultaan alkuperäisenä, siis lähes sellaisessa kunnossa kuin se valmistuessaan on ollut. Vähäiset käytön jäljet ovat kuitenkin sallittuja. Ajoneuvon korin, moottoritilan ja tavaratilan on oltava puhtaat. Maalausten ja muiden pintakäsittelyjen on oltava ehyet. Korin ja tavaratilan sisustusmateriaalien on oltava puhtaat ja ehyet. Ruostevaurioita museoajoneuvossa ei saa olla.

Entistäminen tarkoittaa kunnostustyötä, jonka tuloksena ajoneuvo mahdollisimman tarkoin vasta alkuperäistä mallia rakenteeltaan sekä ulkoasultaan.

Ajoneuvon asianmukaisena entistämisenä voidaan pitää myös ajoneuvon konservointia, jossa alkuperäisyyden säilyttämisen lisäksi pyritään säilyttämään myös yksittäisen ajoneuvon historia. Konservoimalla entistetyn ajoneuvon kunto ei yleensä vastaa uuden ajoneuvon kuntoa ja ”ajan patina” on sopivissa määrin säilytetty. Tällaisen ajoneuvon museoajoneuvotarkastuksessa tulee esittää konservointiselvitys. Selvityksessä tule olla kirjattuna, millä menetelmillä ja missä laajuudessa konservointityö on tehty.

Poikkeuksena edellä mainittuihin vaatimuksiin on, että museoajoneuvoon saa asentaa hyväksyttyjä liikenneturvallisuutta edistäviä laitteita. Sellaisia ovat esimerkiksi turvavyöt, suuntavalot, heijastimet jne. Museoajoneuvoon on myös meistattava valmistenumero joko runkopalkkiin tai koriin, jos sitä ei valmistajan tai maahantuojan toimesta ole tehty.


Museoajoneuvoksi hyväksyminen

Mikäli ajoneuvosi täyttää edellä mainitut vaatimukset, sille voidaan kirjoittaa valtakunnallisen museoajoneuvojärjestön myöntämä museoajoneuvolausunto. Ajoneuvon omistaja vakuuttaa museoajoneuvolausunnon omalla allekirjoituksellaan, että hänen antamansa tiedot ajoneuvosta ovat oikeat. Samalla hän sitoutuu ottamaan ajoneuvolle ajoneuvon käyttöä rajoittavan museoajoneuvovakuutuksen. Museoajoneuvovakuutuksen oikeuttama käyttöaika on korkeintaan 30 päivää/vuosi.

Ohjeita tarkastustilaisuutta varten

Tarkastustilaisuuteen on varattava seuraavaa aineistoa:

  • ajoneuvon rekisteritodistuksen teknillinen osa
  • teknistä tietoa ajoneuvosta sisältävää kirjallisuutta esim. omistajan käsikirja korjaamokäsikirja jne.
  • ulkomailta tuoduista ajoneuvoista ulkomainen rekisteriote ja selvitys omistusoikeudesta
  • mikäli ajoneuvo on konservoitu, tulee esittää konservointiselvitys

Museoajoneuvolausuntoa ja arkistointia varten tarvitaan ajoneuvosta neljä kappaletta samanlaisia valokuvia. Kooltaan enintään 10 x 15 cm. Kuvat otetaan autosta etuviistosta, jolloin autosta näkyy keula ja toinen sivu (katso alla oleva malli). Auton tulisi täyttää suurimman osan kuva-alasta. Kuvan taustan tulisi olla mahdollisimman tasainen ja rauhallinen sekä väritykseltään sellainen, että ajoneuvo siitä erottuu. Kuvassa ei myöskään ole suotavaa, että siinä esiintyy henkilöitä, eikä muita häiriötekijöitä. Kuvat on tulostettava hyvälaatuiselle valokuvapaperille. Muista, että ilman kuvia et voi saada museoajoneuvolausuntoa.

Auton historiasta kirjoitetaan lyhyt selvitys, josta selviää ajoneuvon omistussuhteiden muutokset, ajoneuvon entisöintivaiheet yms.

 
 
 

Toimenpiteet museoajotarkastuksen jälkeen

Ajoneuvon museoajoneuvolausuntoineen esitetään katsastustoimipaikalla tapauksesta riippuen, joko rekisteröinti- tai muutoskatsastuksessa, jolloin ajoneuvo merkitään rekisteriin museoajoneuvona.

Katsastustoimipaikoilla on saatavissa museoajoneuvoksi hyväksytylle ajoneuvolle mustapohjaisia rekisterikilpiä ns. ”museoajoneuvokilpiä”. Suomessa rekisterissä olevan ajoneuvon rekisteritunnusta ei tarvitse vaihtaa tai ajoneuvoon voidaan saada jotkin siinä historiansa aikana olleet tunnukset, jos ne ovat vapaana.


Museoajoneuvoja koskevat poikkeukset yleisistä määräyksistä

  • määräaikaiskatsastuspakon alaisien museoajoneuvojen katsastus suoritetaan ennen 1.1.1960 valmistetuilla ajoneuvoilla joka neljäs vuosi ja uudemmilla museoajoneuvoilla joka toinen vuosi kesäkuun loppuun mennessä.
  • ”talvirengaspakko” ei koske museoajoneuvoja
  • vuotuiset ajoneuvon käyttöverot eivät koske museoajoneuvoa (ns. dieselvero ja käyttömaksu)
  • vuosittain sallittu 30 ajopäivää

 

Jo hyväksytyn ajoneuvon ulkoasuun ei saa tehdä muutoksia.

 

Museoajoneuvo ei ole käyttöauto.

Museoajoneuvotarkastus

Tarkastusmaksu on HAK:n ja muiden SAHK:n tai VMPK:n jäsenyhdistysten jäseniltä 90 euroa ja muilta 160 euroa (autot ja moottoripyörät ja mopot). Mopojen tarkastusmaksu on sama kuin muidenkin ajoneuvojen. Hylätystä tarkastuksesta peritään 20 euroa. Tarkastaja voi periä tarkastusmaksun lisäksi tarkastuksesta aiheutuvia matkakuluja, jos tarkastus tehdään asiakkaan osoittamassa paikassa. Maksu peritään tarkastuksen yhteydessä käteisellä (varaa rahaa mukaan tarkastukseen). HAK:n alueella tarkastuksia suorittaa seitsemän museoajoneuvotarkastajaa. Tarkastuksia tehdään joka kuukauden 1. keskiviikkona klo 18.00 alkaen paikkana A-Katsastus Kehä III Tuupakassa, Juhanilantie 2, Vantaa (kartta). Museoajoneuvotarkastukset tehdään ajanvarauksen mukaan. Pyynnöstä tarkastuksia voidaan tehdä myös asiakkaan osoittamassa asianmukaisessa paikassa.

Klubi-info

Kerhotila / Hallitus / Jäsenistö / Jäsenyydet / Kalusto / Kesäkokoontumiset / Kuukausikokoukset / Museoajoneuvotarkastus / Rekisterikantakortit / Talli / Yleistä Klubista / Klubin säännöt / WWW-sivut 

Kerhotila

Klubin kerhotila sijaitsee Haagassa, Ansaritie 2-4, sisäänkäynti pihan puolelta. Kerhotilassa on runsaasti vanhoihin autoihin liittyvää materiaalia, mm. korjausoppaita, myyntiesitteitä, varaosaluetteloita, merkkihistoriaa käsitteleviä kirjoja jne. Sinne tulee myös klubin jäsenilleen tilaamat mobiilialan julkaisut: kotimaisia autolehtiä sekä merkkikerhojen jäsenlehtiä. Kerhotila on avoinna erikseen pyydettäessä, sovi käynnistä kerhotilavastaavamme kanssa (linkki hallituksen yhteystietoihin). Mikäli saavut paikalle autolla, jätä autosi kadun puolelle. Kerhotilamme on tiloiltaan pieni, mutta kyllä etsivä aina löytää ja kerhotilavastaava auttaa tarvittaessa etsimään juuri sitä sinun tarvitsemaasi tietoa.


Hallitus

Klubia johtaa puheenjohtaja yhdessä hallituksen kanssa. Hallitus koostuu kaikkiaan seitsemästä (7) henkilöstä ja sisäinen tehtäväjako on toteutettu seuraavasti: puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja, kerhotilavastaava, tallennustoimintavastaava ja projektivastaava. Klubin puheenjohtaja valitaan klubin syyskokouksessa ja toimikautena on yksi (1) vuosi. Hallituksen muut jäsenet valitaan myös em. syyskokouksessa, mutta heidän toimikauden pituus on kaksi (2) vuotta. Hallituksen jäsenten toimikaudet on porrastettu siten, että joka toinen vuosi puolet on erovuorossa. Puheenjohtajan tai muiden hallituksen jäsenten uudelleenvalinnoille ei ole asetettu rajoituksia. Hallitus kokoontuu vähintään kerran kuussa (pl. kesä-heinäkuu).


Jäsenistö

Jäseniä HAK ry:llä on reilut 510 henkilöä (tammikuu 2020), joten asiantuntiaverkko on melko laaja. Klubin jäsenmaksu vuodelle 2020 on 50,00 euroa. Tämän lisäksi uusi jäsen maksaa liittymismaksun 30,00 euroa, joka on kertasuoritteinen. Jäsenmaksusi vastineeksi saat tällä sivulla mainittujen palvelujen lisäksi 10 kertaa vuodessa ilmestyvän jäsentiedoitteen sekä ennenkaikkea jäsenyyden myös SAHK ry:ssä ja viisi kertaa vuodessa ilmestyvän Automobiili-lehden. Automobiili-lehti on Suomen ainoa virallinen museoajoneuvojulkaisu, jonka laadun takana on joukko Suomen eturivin kirjoittajia. Lehdessä käsitellään mm. automerkkien historiikkejä, annetaan entisöintivinkkejä, kerrotaan ajotapahtumista yms. Lehden voi myös tilata erikseen This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it..


Jäsenyydet

HAK ry on edustettuna muutamissa järjestöissä tai yhteisöissä. Vuonna 2012 HAK on edustettuna seuraavissa yhdistyksissä: Helsingin Liikenneturvallisuusyhdistys HELY sekä Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliitto - SAHK ry.


Kalusto

HAK ry omistaa kaksi mobiilia: Sisu "Dallape" -matkailuauto vm. 1933 (MA) sekä Morris Mini vm. 1959 (MA).


Kesäkokoontumiset

Kesä on luonnollisesti se vuodenaika, jolloin nautitaan talven aikana tallilla tehdystä työstä. Tämän takia emme kokoonnu kesäkuukausina sisätiloissa vaan kuukausikokoontumiset tapahtuvat kokoontumisajo -tyyppisesti. Kesäkokoontumiset ovat vapaamuotoisia, ilman mitään virallisia kokousaiheita. Tapaamisissa tutustutaan talven aikana suoritettuihin entisöinteihin ja esitellään omia projekteja muille. Kesäkoontumiset tapahtuvat pääsääntöisesti pääkaupunkialueella ulkoilmakahviloiden yhteydessä. Vaikka toukokuuta ei vielä kesäksi lasketa, aloitamme HAK:n kesäkauden Vappuajoilla Porvooseen. Ajamme 1.5. Porvooseen, jossa kokoonnumme Porvoon Paahtimon tiloissa. Elokuun erittäin suosittu kesäkokoontuminen tapahtui aiemmin Helsingin Seurasaaressa, mutta vuodesta 2011 alkaen Helsingin kaupungin rakennusvirasto kielsi Seurasaareen autolla liikkumisen, joten emme ole saaneet enää lupaa kokoontua sinne. Vuodesta 2011 alkaen elokuun kokoontuminen tapahtuu Haltialan ulkoilualueella kahvilaravintola Wanha Pehtoorin piha-alueella (Haltialan tila), missä mahdollisuus mm. makkaranpaistoon.


Kuukausikokoukset

Klubin kuukausikokoukset järjestetään joka kuukauden 2. keskiviikko (pl. kesä-elokuu), jolloin pyrimme kokoontumaan jonkin autoalalla toimivan yrityksen tiloissa. Kokousaika on aina klo 18.00 - n. 20. Joskus kokoonnumme myös ei-autoaiheisissa paikoissa, olemme vierailleet mm. Ilmailumuseossa, Mannerheim-museossa ja Tekniikan museossa. Kuukausikokouksista tiedoitetaan tarkemmin jäsenille kuukausittain postitettavissa jäsentiedotteissa.


Museoajoneuvotarkastus

Klubin jäsenet saavat alennusta museoajoneuvotarkastuksesta. Tarkastuksen hinta on SAHK:n sekä VMPK:n jäsenyhdistysten jäsenille 90 euroa ja muilta 160 euroa (autot ja moottoripyörät ja mopot). Mopojen tarkastusmaksu on sama kuin muillakin ajoneuvoilla. Hylätystä tarkastuksesta peritään 20 euroa. Alueellamme on kaikkiaan seitsemän SAHK:n tarkastajaa. Tarkastuksia tehdään joka kuukauden 1. keskiviikkona klo 18.00 alkaen paikkana A-Katsastus Kehä III Tuupakassa, Juhanilantie 2, Vantaa (kartta). Museoajoneuvotarkastukset tehdään ajanvarauksen mukaan. Pyynnöstä tarkastuksia voidaan tehdä myös asiakkaan osoittamassa asianmukaisessa paikassa.


Rekisterikantakortit

HAK:lla on valtaosa Uudenmaan läänin ja jonkin verran Helsingin vanhoista rekisterikorteista. Kaikkia kortteja ei kyetty pelastamaan, vaan osa korteista ehdittiin tuhota viranomaisten toimesta 1970-luvun alussa. Kortit kattavat rekisteröintitietoja 1910-luvulta 1960-luvun puoleen väliin. Kortit ovat noin A5-kokoa ja ne sisältävät melko paljon informaatiota, esim. omistajat, runko- ja moottorinumerot, rekisteripäivämäärät, rekisterinumeron jne. Korttien kunto ja selattavuus on heikko ja siksi SAHK aloitti aluekerhojen toimesta korttitietojen siirron ATK:lle. HAKin osalta tämä suuri työ saatiin päätökseen vuoden 1999 lopussa. Muiden alueiden kantakortteja kannattaa kysellä ao. alueen SAHK:n jäsenyhdistykseltä.


Talli

Klubin talli sijaitsee Jakomäessä, Helsingin kaupungin väestönsuojassa. Tallipaikka maksaa 40....60 €/kk riippuen auton kokoluokasta. Vapaita paikkoja on vähänlaisesti tarjolla, mutta jonottamalla saa paikan ennemmin tai myöhemmin. Kyseisessä tallissa ei saa valitettavasti ”rassata” autoaan, ainoastaan pienet huollot ym. kunnossapitotyöt sallitaan. Moottorin avaukset, muut likaiset työt sekä hitsaukset tulee tehdä muualla.


Yleistä klubista

Lainaus yhdistyksen säännöistä:

Yhdistyksen nimi on Helsingin Seudun Automobiiliklubi ry (HAK). Yhdistyksen tarkoituksena on edistää historiallisesti arvokkaiden moottoriajoneuvojen entistämistä ja säilyttämistä toimialueellaan, koota yhteistoimintaan toimialueellaan olevat alan harrastajat, tallentaa vanhojen moottoriajoneuvoja koskevaa kirjallista, kuvallista ja äänitemateriaalia sekä vaalia eri autoiluaikakausiin liittyvää ajo- ja asukulttuuria.

Tarkoitustaan toteuttaakseen yhdistys järjestää näyttelyitä, ajoja, retkeilyjä ja kuntoisuuskilpailuja historiallisille moottoriajoneuvoille sekä toimeenpanee jäsentensä keskuudessa yhteisiä pyrkimyksiä selventäviä kokous- ja esitelmätilaisuuksia sekä julkaisee historiallisia moottoriajoneuvoja koskevaa kirjallista materiaalia sekä harjoittaa muutakin samanlaatuista, yhdistyksen tarkoitusperiä edistävää aattellista toimintaa.

HAK ry on yksi Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliitto - SAHK ry:n (aiemmin Suomen Automobiili-Historiallinen Klubi, SA-HK) 27 itsenäisestä jäsenyhdistyksestä. Klubin syntyhistoria juontaa juurensa 1950-luvun lopulle, joilloin muutama mobilismista kiinnostunut nuorukainen, etunenässä Kai L. BremerMartin W. Ekman,Georg von PfalerDick AntinReni Hildeen ja Art Wirmola, perustivat 30.9.1958 Suomen Automobiili-Historiallinen Klubi ry:n (SA-HK), joka toimi Helsingin alueella. SA-HK:n yhdistysrekisteri-ilmoitus allekirjoitettiin 16. tammikuuta 1959 ja se jätettiin sisään 29.1.1959. SA-HK merkittiin yhdistysrekisteriin 29. helmikuuta 1959 numerolla 74915. Tästä hetkestä katsotaan toiminta virallisesti alkaneeksi. Vuonna 1999 tuli siten kuluneeksi 40 vuotta virallista mobilistitoimintaa. Tätä tapahtumaa juhlimme juhla-ajojen merkeissä kesällä 1999 Helsingissä. Vaatimattoman alun jälkeen jäsenmäärä lisääntyi ja toiminta kasvoi sekä levittäytyi muualle Suomeen. 1960-luvun loppupuolella toiminta oli levinnyt jo ympäri Suomea ja niin syntyi ensimmäiset aluekerhot, joista Tampere sai ensimmäisen. Aluekerhoja syntyi yhä enemmän ja lopulta SAHK:sta tehtiin kattojärjestö ja Helsinkiin perustettiin oma aluekerho 12.8.1970. SAHK ry. hoitaa kattojärjestönä yhteydet ulkomaisiin autojärjestöihin sekä kotimaassa viranomaisiin, mm. museoajoneuvokysymyksissä.


Klubin säännöt

Klubin säännöt PDF-tiedostona.


WWW-sivut

Vuonna 1997 heräsi kiinnostus perustaa HAK ry:lle omat kotisivut. Sivujen tarkoituksena on toimia uutena tiedoitusfoorumina jäsenistölle ja luonnollisesti lisätä yleistä tietoutta mobilismista sekä autohistoriaa tallentavista yhteisöistä. Sivujen ensimmäinen versio julkaistiin vappuna 1998 ja toinen versio julkaistiin vuonna 2001. Sivuston kolmas, ja tällä hetkellä käytössä oleva, versio julkaistiin pitkällisen työn tuloksena vihdoin toukokuussa 2012.

Hallitus 2017

HAK Hallitus toimikaudella 2017

    Matkapuhelin
Puheenjohtaja This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. 040 - 722 4754
Varapuheenjohtaja / Sihteeri This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. 040 - 867 4230
Talous / Jäsenasiat This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. 050 - 1386
Kerhotilavastaava Lauri Villa 044 - 500 7766
Projektit Jussi Lyyränen 040 - 720 0932
Projektit Markku Tuimala 050 - 525 2389
MA asiat This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. 050 - 574 7122

Lisäksi hallituksen tukena toimivat:

Kalustomestari Veijo Pesonen 0400 - 470 077
Jakomäen tallipäällikkö Risto Koivumäki  
Verkkosivun ylläpito (Webmaster) This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.  

Morris Mini

HAK ry. omistaa kaksi entisöityä ja museorekisterissä olevaa ajoneuvoa, joista se pienempi on Morris 2D Sedan 850/2032 eli tutummin Morris Mini. Klubin Minin voit bongata muutamista kesällä järjestettävistä ajotapahtumista tai sitten jostain autonäyttelystä edustamasta Helsingin Seudun Automobiiliklubia. Minin osallistuminen em. tapahtumiin riippuu siitä, miten tapahtuma soveltuu HAK ry:n tarpeisiin tai löytyykö halukkaita Minin vuokraajia ajotapahtumiin. Ihan kuka tahansa ei saa Minin rattia käännettäväkseen vaan vähintään klubin jäsenyys on omattava sekä maine hyvätapaisena kuljettajana. Ei-jäsenille Miniä vuokrataan vain poikkeustapauksissa.

Mini on automallina eittämättä oleellinen osa Suomen autoistumista 1960-luvulla ja malli, joka vei suomalaiset rallimaailman huipulle Cooper-versiollaan. Klubin omistama Mini ei sinänsä ole mitenkään erikoinen tapaus, paitsi, että se on tullut Suomeen ensimmäisessä (Minien) maahantuontierässä vuonna 1959. Auto on vuonna 1959 ensi kerran rekisteröity numerolle UH-367. Vuonna 1963 Mini rekisteröitiin Turun ja Porin läänissä numerolle TJJ-30, omistaja oli tällöin eräs Noormarkkulainen  yksityishenkilö. Vuonna 1971 Mini siirtyi Oy Suomen Autoteollisuus Ab omistukseen. Vuonna 1986 Minin omistusoikeus siirtyi HAK ry:lle (edelleen numerolla TJJ-30). Klubin suojissa Mini on sittemmin entisöity huolella Veijo Pesosen toimesta. Mini museokatsastettiin huhtikuussa 1992.

Teknisiä tietoja:

Merkki ja malli: Morris 2D Sedan 850/2032
Vuosimalli: 1959
Valmistusnumero: M-A2SUL-4922
Oma paino / kokonaispaino 610 kg / 970 kg
Moottorin käyttövoima / tilavuus Bensiini / 0,85 litraa